Aika tuntuu menevän kamalan nopeesti, eikä oikein aina ole perillä mitä päivää ollaan elämässä. Ei ihme, että joidenkin vapaaehtoisten täälläolo on vähän venähtänyt. Saatiin muutama päivä sitten vahvistu Meksikosta, Enrice, eli lausutaan "Enhiki"...jostain syystä herätti mussa ja Riiassa hieman hilpeyttä. Enrice aloittaa jossain vaiheessa Espanjan-opetuksen, meillä on aika hyvin kurssitarjontaa tällä hetkellä, kun tanssitunnitkin saatiin alkamaan Ashan johdolla. Oltiin myös ensimmäisellä tanssitunnilla, hip hopia, eli sitä kaikkein helpointa näin alkuun:) hauskaa oli, mutta kyllä siitä oli tanssi kaukana, kun me osaamattomat yhdessä könyttiin siellä lattialla...ihan ihme paikat oli sen jälkeen kipeinä, kainalo! No, mulla oli varmaan jotain omia liikkeitä mukana, joista sain kainalon kipeeksi...

Capoeira-harkat on nyt jääny vähälle, mutta onneksi oon saanu lenkkiseuraa. Tänä aamuna käytiin Malenan kanssa ennen kuutta juoksemassa, siitä lähti aamu mukavasti käyntiin, jota jatkettiin sitten siivousurakalla, tosin meitä oli niin paljon, että ei sitä siivoomista paljon jääny kaikille. Riia aina päivittelee meitä aamuvirkkuja, kun se jää nukkumaan mun hiippaillessa lenkille:)

Viikonloppuna käytiin farmilla, jossa asui neljä sukupolvea..(vaan...) Isoisoisoisoäidillä oli vaan yksitoista lasta, jotka se loppujen lopuksi kasvatti yksin, koska mies kuulema lähti naisteN perään. Siitä voi sitten alkaa laskemaan, kun kaikki lapset tekee lapsia..ja lapsen lapset...............en pysyny enää laskuissa.....juu, perheen luona siis juotiin ja syötiin ja illalla oli nuotio, jonka ympärillä soitettiin/laulettiin Brasilialaiseen tyyliin. Myö ei tosin ymmärretty mistä laulettiin, mutta ihan kivalta kuulosti kuitenkin.

Huomenna meillä on vapaapäivä, koska on Brasilian itsenäisyyspäivä. Pääkadulla on sitten joku paraati, sen verran sain selville. Varmaan vähän erilainen juhla, kuin Suomessa:) Huomennahan sen sitten näkee!